torstai 14. joulukuuta 2017

Nuuksion suunnan liikenne

Linjastoluonnoksessa Nuuksion suunnan liikenteeseen esitetyt muutokset ovat poikineet sen verran palautetta, että ajattelimme hieman selventää perusteluita muutosten takana.

Tällä hetkellä esimerkiksi Karhusuon alueelta tarjotaan linjalla 238 ruuhka-aikaan keskimäärin 30 minuutin vuoroväli Leppävaaraan. Todellisuudessa vuoroväli vaihtelee ajanhetkestä riippuen noin 25 ja 40 minuutin välillä. Samaiselta alueelta tarjotaan lisäksi yhteys Espoon keskukseen linjalla 245, jonka vuoroväli ruuhka-aikaan vaihtelee niin ikään noin 30 ja 40 minuutin välillä. Linjat tarjoavat päällekkäistä palvelua matkoilla, jotka suuntautuvat Leppävaaraan ja Helsingin suuntaan.

Linjojen nykyisillä resursseilla kummankaan linjan vuoroväliä ei ole mahdollista parantaa. Linjan 238 poistuvalta osuudelta Bemböle - Leppävaara säästyvillä resursseilla linjoilla 244(K) ja 245 voidaan tarjota Nuuksion suunnan tiheimmin asutuilta alueilta Nupurin ja Miilukorven väliltä Espoon keskukseen tiheä noin 15 minuutin vuoroväli. Suunnitelmissa on tarjota tehokas vaihtoyhteys jokaisesta bussivuorosta junaan. Matka-aika Nuuksion suunnalta Leppävaaraan pysyy jotakuinkin ennallaan, Helsingin keskustaan matka-aika pääsääntöisesti lyhenee. Postauksen lopussa on taulukko arvioiduista ruuhkanaikaisista matka-ajoista Siikajärven pysäkiltä Leppävaaraan ja Helsingin keskustaan linjoilla 238, 244(K) ja rantaradan lähijunilla.

Yhteys mm. Jorviin ja Viherlaakson suuntaan muuttuu vaihdolliseksi. Ensimmäinen vaihtopaikka on Ikean pysäkillä. Jorviin pääsee vastaisuudessa kyseiseltä pysäkiltä linjoilla 531, 542 ja 565. Linjat 531 ja 542 liikennöivät ruuhka-aikaan 10 minuutin välein, eli yhteinen vuoroväli on 5 minuuttia. Linjan 565 vuoroväli on ruuhka-aikaan 20 minuuttia. Viherlaakson suuntaan pääsee linjalla 227, jonka vuoroväliä on suunniteltu tihennettäväksi 15 minuuttiin. Matka-aika Nuuksion suunnalta Jorvin ja Karakallion välisille alueille tulee vaihdon myötä kasvamaan.

Espoon keskus on Siikajärven, Nupurin, Nuuksion ja Karhusuon aluekeskus, johon HSL:n suunnitteluohjeen mukaan tulee tarjota suora yhteys. Yhteydet muihin keskuksiin voivat olla vaihdollisia. Vuorovälejä ja liikennöintiaikoja suunniteltaessa hyödynnetään yhdessä HSL:n jäsenkuntien kanssa laadittua palvelutasomäärittelyä. Siikajärven, Nuuksion, Nupurin, Karhusuon ja Gumbölen alueet ovat palvelutasoluokiltaan joko yhden tai kahden tähden alueita. Yhden tähden alueella vuorovälivaatimus ruuhka-aikaan on 60 minuuttia ja kahden tähden alueella 30 minuuttia. Arjen päivä- ja iltaliikenteessä sekä viikonloppuisin vuoroväli on 60 minuuttia. 

Suunnitteluohjeessa määritellään edellisten lisäksi myös koulumatkayhteydet. Oppilailla, joiden koulumatka ei ole kunnan määritelmien mukaan käveltävissä, koulumatkayhteydet järjestetään kunnan osoittamaan lähikouluun. Muissa tapauksissa koulumatkat voivat olla vaihdollisia. Espoon alakouluissa 1-2-luokkalaisilla tulee olla vaihdoton joukkoliikenneyhteys tai  järjestetty vaihto kunnan määräämään alakouluun. 3-6-luokkalaisille pyritään järjestämään vaihdoton joukkoliikenneyhteys tai järjestetty vaihto. Peruskoulun yläkoulun oppilaiden matkoihin voi oman kunnan alueella sisältyä yksi vaihto. Haja-asutusalueilla vaihtoja voi olla enemmän. Yläkouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin on vaihdoton yhteys lähimmästä keskuksesta.

Espoon keskuksesta on hyvät junayhteydet Helsinkiin ja Leppävaaraan sekä tiheät bussiyhteydet Etelä-Espoon suuntaan, muun muassa Matinkylän metroasemalle. Lisäksi liityntälinjat Espoon keskukseen ovat täsmällisempiä kuin pitkät poikittaiset yhteydet. 


Linjojen 243, 244(K) ja 245 vuorovälit. Linjojen yhteisillä osuuksilla ilmoitettu vuoroväli kuvaa linjojen yhdessä tarjoamaa vuoroväliä. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Linjojen 238 ja 244(K) ja rantaradan lähijunien arvioidut ruuhkanaikaiset matka-ajat Leppävaaraan ja Helsingin keskustaan minuutteina.




23 kommenttia:

  1. Tuolla on pari asiaa, jotka kiinnittävät huomiota: Ensinnäkin osin myönnetään, että resurssit eivät riitä 238 parantamiseen. Pidettäisiinkö sitten ihan ennallaan? Sekin parempi vaihtoehto kuin kokonaan poistaminen. Toisekseen; resurssit riittävät kuitenkin yhden uuden linjaston kehittämiseen sekä vuorojen tihentämiseen. Keskivertomatkustajalle suunnitelluissa (ja jo ilmeisen päätetyissä?) ratkaisuissa perusteluineen on ilmeinen ristiriita. Kolmanneksi; kartoille ja teoreettisiin asiakirjoihin voidaan piirrellä erilaisia keskuksia ja yhtymiä sen olematta kuitenkaan käytännön elämän kanssa yhtä. Linjan 238 lakkauttamista vastaan perustetussa adressissa on hyvin todettu, että 238 alueen todellinen toiminnallinen keskus on Leppävaara jo monessa kommentissa ilmitullein, tosielämän perustein. Neljänneksi; miten linjan 238 ja 245 ovat osin päällekkäiset toisen päätepisteen ollessa Espoon keskus ja toisen Leppävaara? Viidenneksi; matka-aikoja mitataan alku- ja lähtöpisteisiin. Laskennassa on jätetty huomiotta välimatkalaiset. Senkin voisi ehkä avata, miten ajallisesti työ-, koulu-, ym matkat matkan varrelle jääville muodostuu. Muutoin hyvin valaiseva esitys erilaisista ratkaisuperusteista. Kiitokset tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos kommenteistasi! Nykyisillä resursseilla alueelle ei pystytä järjestämään nykyistä parempaa joukkoliikennepalvelua. Suunnitelman tarkoituksena on kehittää alueen joukkoliikennelinjastoa ja tarjota strategian mukaisesti tiheää liityntäliikennettä lähimpään aluekeskukseen. Espoon keskuksesta tarjotaan runkoyhteys junalla Leppävaaran ja Helsingin suuntaan. Tarkoituksena on mahdollistaa mahdollisimman monen sujuvat matkat.

      Linjan 238 lakkauttamiseen liittyvistä blogiin annetuista palautteista ja linjan lakkauttamista vastustavasta adressista käy ilmi, että alueen asukkaille Leppävaaran palvelut ovat tärkeitä. Linjastoluonnoksessa Leppävaaran yhteys on vaihdollinen Espoon keskuksen kautta. Tiheimmin asutuilta alueilta, kuten Nupurista, Karhusuolta ja Miilukorvesta tarjotaan yhteys Espoon keskukseen neljä kertaa tunnissa. Tämä tarkoittaa, että vuoroväli on noin 15 minuuttia ilman merkittävää matka-ajan kasvua. Nykyisin linjat 238 ja 245 tarjoavat osin päällekkäistä palvelua Leppävaaraan ja Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla.

      Nykyisen linjan 238 matkustajat, joiden matkat suuntautuvat Jorviin ja Viherlaakson suuntaan hidastuvat vaihdon myötä. Jo saatujen palautteiden perusteella olemme pohtineet runkolinja 200 jatkamista Espoon keskukseen. Tämä osaltaan helpottaisi myös uusien linjojen 244 ja 245 käyttäjien matkaa esimerkiksi Viherlaakson suuntaan.

      Poista
    2. Miten ajattelitte turvata vanhenevan väestön pääsyn Leppävaaraan ja erityisesti Jorviin? Espoon keskuksen palvelutaso jää päivittäistavarakaupan tasolle. Junalla kulkeminen ei ole vanhemmille ihmisille helppoa. Onko tässä vain kyse siitä, että 'joukkoliikennepalvelun' pitää näin hidastua ja monimutkaistua vastaavasti myös pohjoisessa Espoossa, kun eteläisempi Espoo saa kärsiä metron pakollisen käytön aiheuttamista matka-aikojen pidennyksistä? Vai onko niin, että tällaisilla suunnitelmilla saadaan nykyisistä vuoroväleistä valittaneet tyytyväisiksi nykytilanteeseen?

      Poista
    3. Mikä idea on sulkea yksi linja kokonaan ja panostaa toiseen linjaan? Ainoa selitys tälle on se että Espoon keskuksesta yritetään väkisin tehdä jotain keskusta mutta kun sieltä puuttuu paremmat palvelut. Suurin osa alueen asukkaista käy tekemässä isommat ruoka- ja muut ostoksensa kuitenkin Leppävaarassa

      Poista
    4. Olen samaa mieltä, Espoon keskustan palvelut eivät millään asteikolla pärjää Leppävaaran palveluille. Espoon keskustan kautta on myös ikävä liikkua varsinkin iltaisin ja yöaikaan levottomuuden takia. Lapsille ja nuorille on turvallisempaa liikkua Leppävaaran kautta, varsinkin kun sieltä on paremmat junayhteydet kuin Espoon keskustasta. Itse käyn yliopistoa Helsingissä ja olen kokeillut miten pääsen Espoon aseman kautta ja voin sanoa että se pidentää kokonaismatka-aikaa huomattavasti vaikka HSL väittää että näin ei käy. Suora yhteys Leppävaaraan on elintärkeä monelle vanhukselle, yksinhuoltajalle, lapsiperheille ja kaikille muillekin joilla ei ole autoa ja asuvat 238 matkan varrella.

      Poista
  2. Kysyisin mistä löytyy karttakuvaus alueiden määrittelyistä ? (reference: Siikajärven, Nuuksion, Nupurin, Karhusuon ja Gumbölen alueet ovat palvelutasoluokiltaan joko yhden tai kahden tähden alueita). Mielenkiintoista on toki lukea ettei "Nykyisillä resursseilla" ole mahdollista.... voisiko tuon kääntää toisinpäin silloin kun lippujen hintaa aiotaan nostaa esim "Matkustajan ei ole nykyisillä resursseilla mahdollista maksaa ....." Uskoakseni resurssit määritellään tarpeen mukaan, ei toisin päin......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Viimeisin HSL:n suunnittelijoiden tekemä ja hallituksen hyväksymä suunniteluohje vuodelta 2016 löytyy täältä: https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/joukkoliikenteen_suunnitteluohje_hsl-liikenteessa_2016.pdf. Sivulta 15 eteenpäin on listattuna palvelutasot alueittain ja sivulla 19 on karttakuva palvelutasoalueista.

      "Nykyisillä resursseilla" viitataan Nuuksion suunnan palveluun varattuihin resursseihin. Näitä ei luonnoksen mukaisessa liikenteessä ole muutettu, vaan olemassaolevilla resursseja on pyritty käyttämään tehokkaammin. Liityntäliikennettä on mahdollista ajaa lyhyemmillä vuoroväleillä, koska sen kustannukset ovat pitkää poikittaislinjaa pienemmät. Lisäksi verkostomaisessa liikenteessä voidaan hyödyntää autokiertoa tehokkaammin (sama bussi voi ajaa useammalla linjalla), mikä parantaa kustannustehokkuutta entisestään.

      Poista
    2. Puhutte olemassa olevien resurssien tehostamisesta. Kysyn, että miten tuo tehostaa välillä Siikajärvi, heinästie, brobackantien asukkaiden linjojen käyttöä? Nyt ainoa linja poistetaan kun olisi mahdollista ajattaa 244 koko aika sitä kautta. Eli alueen lapset erityisesti tulevat kärsimään rajusti kun 238 poistuu. Turuntieltä tulee 243 näiden suunnitelmien mukaan joten heinästieltä kulkevan linjan poistamisesa ei ole mitään logiikkaa, koska 244 voisi hyvinkin kulkea sieltä. Tai edes joka toista vuoroa. Voisitteko perustella heinästien linjan poistamisen? Vaikka asukkaita ei ole paljoa linja on kuitenkin erittäin tarpeellinen alueen lapsille.

      Poista
  3. Nykyisessä suunnitelmassa Heinästieltä loppuu käytännössä liikennöinti, jos käytät julkisia työmatkoihin eli kouluaikojen ulkopuolella.

    238 on ollut seudun ainut myöhempään liikennöivä linja, tullaanko 245 linjan yöliikennöintiä lisäämään? Tällä hetkellä jo klo 21 jälkeen on välillä haasteellista päästä brobackan alueelle

    VastaaPoista
  4. Miten Heinästien ja Brobackantien bussiyhteydet turvataan? Käsittääkseni bussi on suunniteltu koulun tarpeiden mukaan? Eli aikaisin aamulla, iltaisin ja viikonloppuisin ei olisi bussiyhteyttä lainkaan? Korjatkaa mikäli olen ymmärtänyt aivan väärin?

    VastaaPoista
  5. Taulukossa linjan 244 32min ajoaika Siikaniemestä Espoon keskukseen ei ole realistinen. Tällä hetkellä reittioppaan mukaan esim. 238:lla kestää ruuhkapiikissä 30min Siikaniemestä Ylämyllyntien pysäkille, josta kestäisi vielä kymmenisen minuuttia Espoon keskukseen. 40min on siis lähempänä todellisuutta kuin 32min.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Linjastoluonnoksen ja nykytilanteen vertailu on hankalaa Reittioppaalla. Siksi laskimme bussien ja junien matka-ajat kummallekin vaihtoehdolle suoraan aikataulun mukaisista pysäkkien ohitusajoista ruuhkapiikissä. Tähän lisäsimme tarvittaessa viiden minuutin vaihtoajan joko Espoon keskuksessa tai Leppävaarassa. Pysäkiksi Nuuksion päässä valikoitui Siikajärven (E6906), eikä -niemen (E6915) pysäkki.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Mutta kun ihmiset eivät käy koulua ja aika harvat työssä Leppävaaran asemalla. Asemalta on jatkettava lopulliseen päämäärään, joka 238:lla saavutetaan kätevästi. Viiden minuutin vaihtoaika on lisäksi täysin epärealistinen, koska Siikajärven bussit ovat talvisaikaan ojassa tai myöhässä.

      Poista
  6. "Jo saatujen palautteiden perusteella olemme pohtineet runkolinja 200 jatkamista Espoon keskukseen." Tämä helpottaisi HUOMATTAVASTI ainakin Fallåkerin väkeä. Toivottavasti tämä runkolinjan jatkaminen Espoon keskukseen toteutuu!

    VastaaPoista
  7. Länsi-Espoosta Leppävaaran kouluihin, uimahalliin ja urheilupuistoon kulkeminen on tapahtunut bussilla juurikin sen takia, että Sellon kupeessa oleva juna-asema on niin kaukana. Lätkäkassin raahaaminen juna-asemalta on käytännössä mahdotonta nuorelle => henkilö- ja mopoautot lisääntyvät entisestään. Erityisesti tämä muutos osuu lukiolaisiin, jotka tältä alueelta (Länsi-Espoo) ovat perinteisesti hakeutuneet Viherlaakso-Grani-Leppavaara linjalle koska Keski-Espoon lukioon KA-raja on jo yli 9 sen ylilaajan valuma-alueen takia...

    VastaaPoista
  8. Nuoriin koululaisiin/ harrastajiinhan tämä iskee rajuimmin. Nupurin alueelta Leppävaaran kouluihin/ harrastuksiin todellinen matka-aika tuplaantuu. Jos ainoa selitys on raha niin menee pahasti yli ymmärryksen.

    VastaaPoista
  9. Ilmeisesti HSL ei halua kommentoida Heinästien ja Brobackantien bussiyhteyden katoamista. Niinkuin aikaisemmin on todettu 243 palvelee jo Turuntietä. Tässähän tulee päällekäisyyksiä ja eikö näitä pitänyt vähentää? Päällekkäisyyksiä muodostuu jo kun bussit menevät samoihin keskuksiin, eikö vain? Siikajärven suunnalla monilla ei ole väliä mitä kautta bussi kulkee. Tämä bussiyhteys on jakautunut historiallisesti aina kahdelle eri reitille ja näin ollen palvellut molempa reittejä! Minkä takia bussiyhteys lakkautetaan Nuuksion koulun kautta? Lieneekö Nobinan ehdotus? Se että bussi kulkee koulun aukioloaikoina ei auta työssä käyviä ja harrastuksiin meneviä ihmisiä. Metron vaikutusalue ei kantaudu tänne pohjois Esposeen mutta sen aiheuttamat taloudelliset haitat näköjään. Voiko HSL kommentoida ja perustella tätä asiaa.

    VastaaPoista
  10. Hotelli Nuuksio. Pahoittelen kirjoitusvirhettä.

    VastaaPoista
  11. Kommenttini katosi. Otetaan siis uusiksi. Peräänkuulutin HSL vastausta siihen, että Naruportin ja Naruportintien liikenne ollaan lopettamasa KOKONAAN. Tie on mutkainen, mäkinen, kapea ja vaarallinen. Tien päässä on Hotelli Nuuksio. Miten alueella asuvat, lomailevat, mökkilöiset, Nuuksioon menevät jne. pääsevät sinne? Onko patikointi Siikajärventien ja Naruportin risteyksestä ainoa ratkaisu päästä perille säässä kuin säässä? Ja tosiaan, niitä jalkakäytäviä ei täällä päin ole eikä metro kulje.

    VastaaPoista
  12. Täältä myös vahva kannatus runkolinjan 200 jatkamisesta Espoon Keskukseen. Se korvaisi 235:n myötä hävivän yhteyden reitin Espoon keskus-Fallåker-Bemböle-Jorvi-Viherlaakso

    VastaaPoista
  13. Ajatus verkkomaisesta linjastosta ja yhteyksien keskittämisestä on periaatteessa hyvä, mutta valitettavasti tässä suunnitelmassa sen käytännön toteutus ei ainakaan Karhusuolla asuvan näkökulmasta toteudu. Espoon keskus saattaa olla suunnitteluohjeen mukaan alueen keskukseksi tarkoitettu, mutta käytännössä se ei sitä ole. Tällä hetkellä todellisia alueellisia keskuksia Espoossa ovat Tapiola ja Leppävaara, ehkäpä jo varsin pian myös Matinkylä. Espoon keskuksen palvelut ja jatkoyhteydet ovat näihin kahteen verrattuna paljon huonommat. Yksi junarata on ainoa kunnollinen jatkoyhteys, nyt kun metro lopetti pitkät bussilinjat. Leppävaarassa on enemmän lähijunayhteyksiä, paljon pitkiä bussilinjoja ja Jokeri. Siellä on myös kunnolliset ruokakaupat, järkeviä ravintoloita ja todellinen ostoskeskus. Kirjasto on hyvä molemmissa. Jos tarve vaatii, niin Espoon keskukseen pääsee Karhusuolta myös pyörällä nopeasti.

    Espoon keskuksesta voi hyvinkin kehittyä todellinen aluekeskus vuosien kuluttua. Tällä hetkellä kehitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan: Espoon keskuksessa eivät enää pysähdy pitkän matkan junat ja länsimetro lopettaa nopeita reittibussilinjoja. Esimerkiksi itselle tärkeimmät yhteydet Keilarantaan (työ), Leppävaaran urheilukeskukseen (vapaa-aika) ja Leppävaaraan (iso ruokakauppa ja muut peruspalvelut) kaikki saavat yhden tai kaksi vaihtoa lisää, joka on merkittävä heikennys silloin kun puhutaan pääasiassa bussiliikenteestä.

    Oleellinen argumentti suunnitelman puolesta on, että Espoon keskuksesta pääsee junalla nopeasti Leppävaaraan. Junat kulkevat kuitenkin myös toiseen suuntaan, joten nyt palvelevat linjat 245 ja 238 vievät siis tässä ajattelussa riittävän nopeasti kumpaan vain keskukseen ja elävässä todellisuudessa palvelevat huomattavasti paremmin, koska joka toinen vie suoraan haluttuun paikkaan. Ainoa parannus tässä suunnitelmassa on, että 245:n vuoroväli olisi 15 min, kun nyt linjat kulkevat 30 min vuorovälillä melkein peräkkäin. Mikään ei kuitenkaan estä korjaamasta tätä yksinkertaista ongelmaa ja olla sotkematta muuten toimivaa järjestelyä. Jatkossa siis Miilukorpi-Karhusuon laatukäytävää palveltaisiin 15 min välein ja siitä pääsisi Espoon keskuksen ja Leppävaaran aluekeskuksiin vuorotellen. Se olisi hyvä parannus nykyiseen tilanteeseen ja erittäin suuri parannus suunnitelmassa esitettyyn malliin.

    Yhteenvetona: myöskin kustannusneutraali ja kaikin puolin parempi ratkaisu on rytmittää linjojen 245 ja 238 aikataulut paremmin yhteen ja pitää ne muuten pääosiltaan ennallaan. Kun todellisuus ja suunnitteluohjeen maalaama kuva ovat vakavasti ristiriidassa, niin suunnitteluohje on se jonka tulee väistyä. Nyt esitetty suunnitelma kokonaisuudessaan saattaa hyvinkin olla toteuttamiskelpoinen esimerkiksi vuonna 2025.

    VastaaPoista